Runotar kennelin historiaa
Runotar kennelin tarina alkoi eräänä loppukesän aamuna kun silmiini sattui ilmoitus "myydään lapinkoiran pentuja, myös sijoitukseen". Lapinkoira, siinäpä olikin vastaus isoja koiria pelkäävän avomiehen ylipuhumiseksi.
Soitettuani ilmoituksen numeroon tulin varanneeksi mustan merkkivärisen narttupennun sijoitukseen Nennikka kennelin Marjatalta.
Nennikka Pounikon eli Nennan saavuttua menetin sydämeni kokonaan rodulle suomenlapinkoira
ja linjalle paimensukuinen lapinkoira. Pian hankin toisen koiran, jälleen
sijoitukseen. Taloon saapui Pukranvaara Pee´rel eli Meetu, Nennan emän täyssisko eri
pentueesta.
Ensimmäinen pentueeni syntyi Orivedellä marraskuussa 1998. Emänä pesueella oli (Marjatan suosiollisella luvalla) Nenna ja isänä hurmaava herrasmies Huhtun Urtti eli Paavo. Sijoitukseen tästä pentueesta lähti R. Armi eli Ninni ja R. Alma. Terveystarkastus kävi Alman sijoituksen esteeksi, polvitulos oli 0-2.
Toinen pentue oli myös sijoittajan luvalla tehty pentue, emänä Meetu ja isänä komea ja kookas Nutukas Calmmo eli Jeri. Pentueessa oli yksi vesipääpentu (R. Blues) jonka lopetutin alle luovutusikäisenä. R. Britalla oli PPM. Sijoituskoira oli R. Bebob, joka jalostuskäyttö tyssäsi olemattomiin juoksuihin ja nuivaan asenteeseen koko astumishommaa kohti.
Seuraavaksi hankin sijoitettavaksi nartun Nutukas kennelistä. Ensimmäiset puoli vuotta Nutukas Wiivi eli Iitu oli eräällä tutullani, mutta palautui minulle eroahdistuksen takia. Onneksi Iitu sai uuden kodin juuri saksanpaimenkoira Nanan menettäneiden vanhempieni luota. Eroahdistus päättyi Iitun astuttua vanhempieni ovesta sisälle, arkuus rullattua sanomalehteä kohden elää yhä.
Muutettuani Kangasalle meille palautui ensimmäisen pentueen sijoitusnarttu Ninni. Ninni oli elänyt pihakoirana ensimmäiset 2,5 vuotta joten se ei ollut edes sisäsiisti. Koko meilläoloajan Ninni myös vaelsi perässä ja oli enintään kahden metrin päässä ihmisistä.
Seuraavaksi sekä Ninni että Iitu tekivät pentueet, isinä oma kasvatti R. Badding eli Rokka ja Fihtolas Sasli. Iitun pentueesta sijoitukseen meni vanhemmilleni R. Cumma eli Sumu ja Ninnin pentueesta hyville ystävilleni R. Disa eli Namu. Valitettavasti Sumulla ilmeni tarkastuksissa DC-lonkat ja Namunkin pennutus jäi nykyisen tilanpuutteeni takia.
Kolmanneksi koiraksi hankittiin Polvijärveltä Pompparinniityn
Lauralta Pompparinniityn Kulta Kurkku eli Emma. Emmasta tuli selvästi mieheni Markon koira. Emman erityistaito
oli kissamainen hyppely, samalla tähänastisista näkemistäni
koirista näppärin ja nopein.
Viimeisin pentue Kesäkartanolla oli Meetun ja upean Risukarhin Kirjiksen eli Kirin pentue. Pennuista R. Edith eli Tuisku lähti sijoitukseen serkulleni Joensuuhun. Valitettavasti pentueessa kahdella uroksella (R. Elias ja R. Eero) eivät kivekset laskeutuneet ja R. Eemelillä oli silmissä PPM.
F-pentue syntyi Kaukametsän Johannan hoivissa, emänä Ninni ja isänä naapurini Nennikka Ercci eli Eppu. R. Feanar eli Kanda muutti Pikkukettulan kenneliin ja R. Fenris eli Nuuti jäi Kaukametsään. Terveystarkastuksissa Kandalla valitettavasti oli silmissä PHTVL ja Nuutilla PPM.
Jatkuvan sairastelun ja sairaalareissujen takia jouduin luopumaan Emmasta ja Ninnistä. Emma sai kodin Kesäkartanon naapurilta, Chimmyn omistajan isän luota ja Ninni pääsi Kaukametsän Johannan äidille. Silloinen ex- mies otti huostaansa Meetun, mutta kummastakaan, miehestä enkä Meetusta, en luopunut lopullisesti. Molemmat palasivat luokseni palattuani kotikonnuilleni Kuopioon.
Tällä haavaa viimeinen Runotar-pentue syntyi Kangasalla hieman ennen muuttoani Kuopioon. Emänä pentueessa oli Emma ja isänä Iitun ja Rokan poika R. Calmmes eli Chimmy. Pennuista R. Gargelta eli Remulta leikattiin polvi jo nuorena, samalle koiralle sattui myös kivesvika. Pennuista R. Gitte eli Stella lähti Kaukametsän sijoitusnartuksi ja R. Greta eli Netta Naavaneidon sijoitusnartuksi.
